sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

PETOLINTURENGASTUKSIA VALKEAKOSKEN LINTUHARRASTAJIEN TOIMIALUEELLA KESÄLLÄ 2016

   Kanahaukan poikasta rengastetaan

Jorma Ahola & Keijo Ruuskanen

Petolintukatsauksien kirjauksia Valkeakosken lintuharrastajien alueelta lienee tehty muutama vuosikymmen sitten. Eli aikaa on mennyt suhteellisen pitkään ja ehkä siksikin on hyvä päivittää viimeisen täyden vuoden rengastuksista yhteenveto siitä kuinka petolintuja on merkitty vuoden aikana.
    Pertti Nikkasen poismeno uhkaa jättää suuren aukon paikallisen petolintututkimuksen vuosikymmenien mittaiseen ketjuun. Pertin jälkeen on alueen petolinturengastukseen tullut useita muutoksia ja suurin lienee se, että suurimman taakan tuosta Pertin petolintualueesta ottaa kantaakseen Keijo Ruuskanen. Keijon aloitteesta ja hänen aktiivisesta panoksestaan on tämä yhteenveto vuoden 2016 VLH:n alueen petolinturengastuksista koottu ja aikaansaatu.
    Kuten kaikki lintuja harrastavat hyvin tietävät jaetaan petolinnut kahteen lahkoon päiväpetolintuihin ja pöllöihin. Lintuharrastajien ja varsinkin rengastajien keskuudessa kyseiset lintulajit ovat suuressa suosiossa. Aktiivisella ja vuosittain samanlaisina toistuvin menetelmin on petolinturengastuksen avulla saatu vertailukelpoiset tulokset petolintukantojen muutosten seurantaan.
    VLH:n alueeseen kuuluu kahdeksan kuntaa: Akaa, Hämeenlinnan Kalvola, Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Pälkäne, Vesilahti ja Valkeakoski. Seuraavaksi käydään lajeittain ja kunnittain rengastetut määrät vuodelta 2016.

    Mehiläishaukan pesäpoikanen ja kuoriutumaton muna

PÄIVÄPETOLINNUT
MEHILÄISHAUKKA (Pernis apivorus)
Mehiläishaukan osalla näkyy lajin harvalukuisuus, vaikeus pesien löytämisessä ja lopun kaiken vähäinen harrastus petolintujen pesien havainnointiin ja etsimiseen. Kärsimysornitologia ei ole samaan tapaan harrastajien aktiviteetteina kuten joskus 1950-1960 lukujen aikoina. Joka tapauksessa mehiläishaukasta, tästä usein varsin lähellä asutusta pesivästä linnusta ei ole vuodelta 2016 VLH:n alueelta kuin yksi pesä Vesilahdelta, josta rengastettiin se kahden poikasen määrä joka yleensä mehiläishaukan pesimätuloksena syntyy.
MERIKOTKA (Haliaeetus albicilla)
Merikotkahavaintojen yleistyessä sisämaassa, ja varsinkin talvisin selkävesillä kymmenittäin partioivat merikotkat saivat lintuharrastajat uskomaan näiden suurten petolintujen pesinnän olevan vain ajan kysymys. Hämeessä on merikotka pesinyt jo joitain vuosia ja nyttemmin pesiä on jo muutama saatu tietoon myös Valkeakosken lintuharrastajien toimialueeltakin. Kesällä 2016 varmistui kaksi pesintää alueemme länsiosassa. Toinen pesinnöistä tuhoutui jo munavaiheessa ja toisesta saatiin varmuus asutusta pesästä, mutta sen enempää ei tietoon pesinnän vaiheista ole tullut.

    Ruskosuohaukan poikaset on rengastettu sekä alumiini, että lukurenkaalla

RUSKOSUOHAUKKA (Circus aeruginosus)
Ruskosuohaukka on järviruokokasvustojen pesimälaji, joka usein nähdään saalistamassa laajojen peltomaiden yllä. Kahdeksan pesää viiden kunnan alueella, näistä Lempäälässä kolme pesää joista rengastettiin yhteensä 15 poikasta. Kangasala kaksi pesää, kahdeksan poikasta niistä renkaisiin. Kalvolassa 1 pesä ja kolme poikasta, samoin Vesilahdella yksi pesä ja kolme poikasta rengastettiin. Valkeakosken ainoa pesä joko tuhoutui, tai siitä ei jostain syystä rengastettu poikasia.
    Ruskosuohaukalle tehtiin kaksi tekopesää ja tulos oli mainio, sillä molemmissa pesissä kasvattivat ruskosuohaukat poikaset maailmalle. Ruskosuohaukan poikaset pyrittiin myös rengastamaan ns. lukurenkailla (kuva), jolloin linnut pystytään tunnistamaan yksilöllisesti kaukoputken avulla tai tarkasta valokuvasta.

    Kanahaukan poikaset on rengastettu

KANAHAUKKA (Aggipiter gentilis)
Kanahaukan pesälöydöt ovat varsin vähissä, varsinaista harrastusta pesien etsimiseen ei lintuja harrastavien piirissä 1950-1960-lukujen tapaan enää ole. Näin metsänhakkuiden jäljiltä hävinneiden ja toisaalle siirtymään joutuneiden parien uuden pesäreviirin etsiminen jääkin yleensä rengastajan aktiivisuuden ja ehtimisen varaan.
Ainoastaan Kangasalan alueella voi sanoa harrastusta pesien etsimiseen olevan. Kun muissa kunnissa on ollut vain yhdestä kahteen asuttuun ja poikasrengastukseen saakka säilyneeseen pesään oli Kangasalan pesämäärä seitsemän pesää, joista rengastettiin 21 poikasta.  Akaassa ja Valkeakoskella molemmissa vain yksi asuttu pesä joista molemmista neljä poikasta renkaisiin. Lempäälässä kaksi pesää joista kuusi poikasta renkaisiin, Pälkäneellä myös kaksi pesää, mutta vain neljä poikasta rengastettiin. Aikuisia kanahaukkoja rengastettiin yksi ainoa ja pesältä kontrolloitiin yksi emolintu.
VARPUSHAUKKA (Aggipiter nisus)
Kanahaukan pikkuserkun varpushaukan pesinnät ovat kanahaukkaan verraten hivenen vaikeammin löydettäviä, sillä laji ei välttämättä pesi vanhassa pesässä vuosittain kuten kanahaukka. Tosin mikäli pesämetsä pysyy ennallaan ja säästyy harvennushakkuilta löytyy pesä yleensä varsin läheltä edellisvuotista pesäpuuta. Varpushaukkojen poikasia rengastettiin kuitenkin vain neljässä kunnassa ja Kangasala oli taas kahdeksan pesän ja 29 rengastetun poikasen määrällä kärjessä. Lempäälän alueelta löytyi viisi pesää ja poikasia rengastettiin 23 yksilöä. Valkeakoskelta kolme pesää 16 poikasta renkaisiin ja Vesilahden ainoasta pesästä rengastettiin kuusi poikasta.

    Varpushaukan untuvapukuiset poikaset risupesässään

HIIRIHAUKKA (Buteo buteo)
Laji alkaa olla varsin harvalukuinen, sillä Alueemme kahdeksasta kunnasta löydettiin vain kuusi pesää ja nämäkin neljän kunnan alueelta. Hämeenlinnan Kalvolasta kaksi pesää joista rengastettiin kuusi poikasta. Kangasalta myös kaksi pesää, mutta rengastettuja poikasia edellistä yksi vähemmän eli viisi poikasta renkaisiin. Lempäälästä vain yksi pesä jossa kaksi poikasta, eikä paljon paremmin mennyt Vesilahdellakaan vain yksi pentu enemmän kuin Lempäälässä eli kolme poikasta renkaisiin.

    Hiirihaukan pokaset odottavat renkaita nilkkoihinsa

SÄÄKSI (Pandion haliaetus)
Sääksi oli päiväpetolintujen pesien määrässä toisella sijalla tuulihaukan jälkeen vaikka jäikin poikasmäärän osalta tuossa sarjassa kolmanneksi varpushaukan taakse. Asuttuja pesiä viidessä kunnassa yhteensä 27, joissa poikasia 58.
    Kunnittain määrät olivat: Kalvolassa neljä pesää ja kuusi poikasta renkaisiin. Kangasalan lukema oli peräti 15 pesää, joista renkaisiin saatiin yhteensä 35 poikasta. Lempäälän kolmesta pesästä rengastettiin kahdeksan poikasta ja Pälkäneeltä kahdesta pesästä neljä poikasta. Valkeakosken kolmesta pesästä renkaisiin saatiin viisi poikasta. 

    Sääksenpojat suon keskellä olevassa tekopesässä

TUULIHAUKKA (Falco tinnunculus)
Toisen alueellamme pesivän jalohaukan tuulihaukan pesimämenestys on sitten aivan toista luokkaa kuin nuolihaukan. Tämän nyttemmin pääosin latojen ja rakennusten seinillä olevissa ns. tuulihaukkalaatikoissa pesivän lajin pesiä löydettiin peräti 89 kappaletta.  Kaikista kahdeksasta kunnasta saatiin rengastettua yhteensä 406 tuulihaukan. Kunnittain määrät jakaantuivat seuraavasti: Akaa yhdeksän pesää 43 rengastettua poikasta, Kalvolasta vain yksi neljän poikasen pesä. Kangasala yhdeksän pesää ja 37 poikasta renkaisiin. Kylmäkoskella pesintöjä jo 19 joista rengastettiin 89 poikasta, Lempäälästäkin 14 pesää ja tasan 60 poikasta renkaisiin. Pälkäneeltä 13 poikasta kolmesta pesästä, mutta Vesilahden saldo oli jo niinkin komea kuin 29 pesää ja peräti 135 poikasta renkaisiin. Valkeakoskelta vielä viisi pesää ja 25 poikasta merkittiin renkailla. 

    Tuulihaukka pesälaatikollaan

NUOLIHAUKKA (Falco subbuteo)
Nuolihaukkojen pesämäärä jäi vain kolmeen pesään. Näitä komeita jalohaukkoja kyllä löytyisi pesivänä enemmänkin, mutta nykyisellä aktiiviharrastajamäärällä ei juuri tulosta saada. Kun vielä varsinainen lajiekspertti puuttuu, jää pesien etsiminen varsin vähälle ja siksikin pesivien nuolihaukkojen määrä on vain arvailujen varassa. Syyskesällä kun nuoret linnut ovat maastossa voi vain todeta, että ilmeisen paljon pesäreviirejä jää tietymättömiin. Kolme pesää vuoden 2016 kesältä löydettiin Akaasta yksi josta saatiin kaksi poikasta rengastettua. Valkeakosken alueelta kaksi pesää, mutta ei rengastettu yhtään poikasta.

PÖLLÖT
HUUHKAJA (Bubo bubo)
Hämmästyttävältä tuntuu, että tämän palavasilmäisen yön kuninkaan pesinnöistä saatiin vain kaksi havaintoa. Molemmat Akaasta, eli kaksi pesää joista rengastettiin yhteensä kuusi poikasta. Tiedossa on kuitenkin useampiakin kohteita lähes joka kunnassa alueita, joiden voidaan sanoa olevan asuttuja monien havaintojen perusteella. Laji vaatii kuitenkin nykyisen hakkuualuemäärän vuoksi yhä enemmän maastotunteja sillä pesintä saattaa vuosi toisensa jälkeen siirtyä hyvinkin paljon, mikäli vanha pesäkohde kasvaa umpeen.

    Huuhkajan vielä lentokyvytön poikanen seikkailemassa pesän läheisyydessä

HIIRIPÖLLÖ (Surnia ulula)
Hiiripöllöstä ei vuoden 2016 pesimäkaudelta saatu yhtään pesälöytöä, mutta yksi aikuinen lintu kuitenkin rengastettiin.
VARPUSPÖLLÖ (Glacidium passerinum)
Varpuspöllö vaikka on myös osin riippuvainen myyrien esiintymisestä, pystyy kuitenkin pesimään myös linturavintoa lisänä käyttäen heikompanakin myyrävuonna. Varpuspöllön nykyinen pesimäkanta on paljolti, ellei osin kokonaan riippuvainen lajille varta vasten kehitettyjen pesäpönttöjen varassa. Siksikin voidaan hyvin olettaa, että alueemme pesivän varpuspöllökannan vuosittainen vaihtelu näkyy hyvin löydettyjen pesien määrässä.
    Seitsemän kunnan alueelta löydettiin 32 asuttua pesäpönttöä ja näistä rengastettiin yhteensä 203 poikasta. Ainoastaan Kalvolasta ei saatu varpuspöllöä raportointiin. Kunnittain pesä ja poikasmäärät olivat seuraavat: Akaa kaksi pesää joiden rengastettujen poikasten määräksi tuli 16. Kangasala 10 pesää ja peräti 68 rengastettua poikasta. Kylmäkoskelta kaksi pesää ja näistä rengastettiin yhteensä 10 poikasta. Lempäälä kuusi pesää, rengastettuja poikasia näistä 37. Pälkäneeltä ja Vesilahdelta vain yksi pesä molemmista kunnista joista Pälkäneen pesästä viisi poikasta ja Vesilahden pesästä seitsemän poikasta renkaisiin. Valkeakoskelta 10 pesää ja näistä yhteensä 60 poikasta renkaisiin.

    Varpuspöllöemo poikastensa kanssa pesäpöntössä

LEHTOPÖLLÖ (Strix aluco)
Pesäpöntöt joita lintuharrastajat ja rengastajat ovat kuljettaneet maastoon, ovat olleet suurelta osin lehtopöllön pesintöjen edellytys, eikä laji enää nykyisellään kovin usein luonnonkolossa juuri pesi. Myös lehtopöllö on esiintymisessään ja pesintöjen onnistumisen suhteen paljolti riippuvainen myyräkantojen vaihteluista. Kylmäkoskelta ei lehtopöllön pesintöjä tähän katsaukseen saatu, ja Kalvolastakin vain yksi pesintä, josta renkaisiin saatiin neljä poikasta. Akaasta ja Vesilahdelta molemmista tavattiin kaksi asuttua pesäpönttöä, joista Akaan pesistä yhteensä seitsemän ja Vesilahden pesistä samoin seitsemän poikasta renkaisiin. Lempäälän kolmesta löydetystä pesinnästä tosin niinkin hyvin kuin 14 poikasta saatiin rengastettua. Pälkäneen kahdeksasta pesästä tasan 20 poikasta sai nilkkaansa renkaan ja Kangasalan yhdeksän pesän poikasmäärä nousi 31 rengastettuun poikaseen. Valkeakosken pesämäärä nousi ainoana yli kymmenen 15 asuttuun pesäpönttöön ja näistä rengastettiin 61 poikasta.

    Lehtopöllö rengastettu renkaalla D-270624

VIIRUPÖLLÖ (Strix uralensis)
Viirupöllön uhkaavaa haukahtelua saatiin kuulla 34 paikalla, mutta tämänkin lajin pesälöydöt puuttuivat Kylmäkoskelta kuten lehtopöllökin. Näiden pesintöjen yhteinen poikasmäärä nousi 99, eli yli sadan poikasen ei päästy kuten lehtopöllöllä.
    Vesilahdelta nyt vain yksi neljän poikasen pesä ja Akaassa kaksi pesää joita yhteensä kuusi poikasta rengastettiin. Valkeakosken kolmesta pesästä saatiin rengastettua kymmenen poikasta. Pälkäneeltä asuttuja pesäpönttöjä löytyi viisi, poikasia rengastettiin 15 ja vaikka Lempäälästä löytyi yksi pesä enemmän kuin Pälkäneeltä saatiin renkaisiin vain yhdeksän poikasta. Kangasalan seitsemän pesän yhteinen poikasmäärä nousi sentään 22 rengastettuun poikaseen, mutta Kalvolan Kangasalaan verraten lähes kaksinkertainen pesämäärä tuotti vain 33 poikasta renkaisiin. Viirupöllön pesinnässä lieneekin iso osa sillä kuinka hyvin reviiriltä löytyy myyriä ja usein pesimätulosta parantaa, mikäli alueelle osuu runsas vesimyyräpopulaatio.
SARVIPÖLLÖ (Asio otus)
Myyrien määrän vähyys vaikuttaa ilmeiseltä sarvipöllön pesintätuloksessa, vain kolme pesää kolmessa kunnassa yksi pesä kussakin. Tosin pesälöytöjen tekemiseen vaikuttaa lajin pesiminen vanhoissa variksen tai harakan pesissä, joiden etsimisessä on omat ongelmansa. Akaassa yksi pesä josta rengastettiin viisi poikasta, Vesilahden ja Valkeakosken ainokaisista pesistä molemmista rengastettiin kolme poikasta.

    Helmipöllö tutkailee maassa olevaa rengastajaa

HELMIPÖLLÖ (Aegolius funereus)
Kevät öiden puputtaja helmipöllö on varsinainen myyräspesialisti ja se onkin laji jonka esiintyminen seuraa varsin tarkasti myyrien esiintymistä. Vuoden 2016 aikana myyriä ei kovin runsaasti ollut ja se näkyy myös helmipöllön pesien määrässä.  Ainoastaan kahdessa kunnassa tavattiin yksi pesivä helmipöllö. Kangasala yksi pesä josta rengastettiin neljä poikasta ja Pälkäneellä myös yksi pesä ja sieltä viisi poikasta renkaisiin.

RENGASTAJAT
On täysin selvää, että yllä olevaa petolintujen pesä- ja rengastettua poikasmäärää ei pysty yksi henkilö pesimäkauden aikana käymään läpi. Siksikin tällä Valkeakosken lintuharrastajien toimialueella on ollut rengastustyötä suorittamassa runsas rengastajien määrä, lähes kaksikymmentä rengastajaa: Mikko Honkiniemi, Tapani Kaunisto, Juhani Koivu, Harri Koskinen, Martti Lagerström, Heikki Lokki, Jonne Mäkelä, Pertti Nikkanen, Tero Niskanen. Mikko Nääppä, Ilpo Painilainen, Jani Pihlman, Pentti Rikkonen, Keijo Ruuskanen, Sauli Sarkanen, Pertti Saurola, Jyrki Savolainen, Jukka Tanner, Jere Toivola.
    Lisäksi on useita henkilöitä joiden havainnoilla ja pesien etsinnällä on ollut suuri merkitys rengastustyön tulosten kannalta. Kaikkia henkilöitä ei tähän ole saatu nimeltä koottua, mutta muutamia kuitenkin kaikille nimeltä mainituille ja nimeltä mainitsemattomille suuri kiitos: Jorma Ahola, Heikki Jokinen, Jussi Kallio, Esa Marjamäki, Jukka Syrjänen.
    Lopuksi vielä kiitos Helsingin yliopiston rengastustoimistolle ja varsinkin Kalle Mellerille, joka avulla saatiin petolintujen rengastustiedot koottuna vuodelta 2016 Valkeakosken lintuharrastajien toimialueelta. 

Oheisessa taulukossa vielä yhteenveto vuoden 2016 rengastuksista Valkeakosken lintuharrastajien toimialueella:


Lajit
Pesät
Reng. poikasia
Reng. täysikasvuisia
Kontrollit pesällä
Mehiläishaukka
1
2
0
0
Merikotka
2
0
0
0
Ruskosuohaukka
7
29
0
1
Kanahaukka
13
39
1
1
Varpushaukka
17
74
0
0
Hiirihaukka
6
16
0
0
Sääski
27
58
1
0
Tuulihaukka
89
406
0
0
Nuolihaukka
3
2
0
0
Huuhkaja
2
6
0
0
Hiiripöllö
0
0
1
0
Varpuspöllö
32
203
22
8
Lehtopöllö
40
144
11
38
Viirupöllö
37
99
7
41
Sarvipöllö
3
11
2
0
Helmipöllö
2
9
2
0
                  Yhteensä
281
1098
47
89