lauantai 21. marraskuuta 2015

Chummihuumaa

Ruuhkaa popparitarjoilun ääressä

Muutaman vuoden ehdin miettiä miten chum toimisi Suomessa ja erityisesti täällä sisävesillä. Chum on siis kalapohjainen syötti jota käytetään valtamerilinturetkillä lintujen houkuttelemiseksi veneen lähelle. Ohjeita on monia, valitsin niistä tämän brittien reseptin.

Eli 50% kalanpaloja / kalanperkeitä, 35% vettä ja 15% öljyä (itse käytin ihan tavallista halpaa rypsiöljyä), sekoitetaan ja sitten pakastepusseihin ja pakastimeen. Kannattaa laittaa pussien väliin leivinpaperia etteivät ne jäädy kíinni toisiinsa. Tulevan kuljetuksen kannalta helpointa oli laittaa ne ämpärissä arkkupakastimeen.

Tein chummia noin 6 kg, puolet siitä olisi hyvin riittänyt. Eli sen tarkoituksena on houkutella lintuja lähelle. Jäätyneet möykyt kelluvat ja sulavat hiljalleen vedessä. Öljy ei tietenkään jäädy, mutta ehtii saamaan kalanpaloista riittävästi "aromeja". Veden pinnalle leviävä "kalaöljy" tuoksuu lokkilintujen mielessä varmaankin vastustamattomalle.

Chummin lisäksi tarvittiin popcornia, tein niitä noin muovikassillisen. Se riitti nippanappa, ei olisi haitannut vaikka olisi ollut toinenkin kassillinen. Poppareiden on muuten parempi antaa jäähtyä kunnolla ennen muovikassiin kaatamista, tämän kirjoittajalla ensimmäinen erä ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä, pussin pohja suli ja popparit valuivat keittiön lattialle. Erityisesti lokkilinnut pitävät popcornista (valtamerilinnuille se ei kuulemma toimi) ja pysyvät lähellä niin kauan kuin poppareita piisaa. Lisäksi popcorn kelluu erittäin hyvin, voittaa siis leivänpalat mennen tullen.

Poppari napattu!


Testipaikaksi valitsin Verhonkulman laiturin Vanajanselän rannassa, kahdesta syystä. Selällä on vielä paljon lokkeja ja tuuli kävi sopivasti rannasta selälle päin. Saapuessamme paikalle laiturin edustalla oli vain merilokki ja kaksi harmaalokkia. Kaukana selällä ja Heinunlahden suunnalla näkyi arviolta kymmenkunta lokkia. Heti ensimmäisten chummipalojen järveenheiton jälkeen lähellä olevat lokit kiinnostuivat, mutta eivät tulleet kuitenkaan laiturin luo. Kaadoimme popcornit veteen chummin sekaan ja jätimme vielä noin 5 kg kalanperkeitä laiturin reunalle. Veteen kalaa / perkeitä ei parane heittää koska ne painuvat heti pohjaan.

Tämä harmaalokki erosi täysin kaikista muista tumman selkänsä ja suhteellisen vaalean päänsä vuoksi


Tämän jälkeen vetäydyimme rantaan noin 50 metrin päähän. Lähellä olleet lokit uskaltautuivat jo laiturin luo ja ilmeisesti haju levisi järvelle koska parin kilometrin päästä ohi lentäviä lokkeja alkoi kääntyä meitä kohti. Pian lokkeja saapui selältä kaikista suunnista, lopulta niitä paikalla oli noin 90, joista noin 50 kalalokkeja, noin 40 harmaalokkeja, sekä 2 merilokkia. Etenkin laiturille jääneet popparit ja kalanperkeet houkuttelivat paikalle nopeasti myös harakan, hetkeä myöhemmin korppi kierteli päällä mutta ei uskaltanut laskeutua ja lopulta aterialle tuli myös yksi varis.

Korppi ei uskaltanut laskeutua


Arvioimme että chum keräsi eteemme lokit ainakin noin 10 km² alueelta. Ainoastaan kaukana, aivan selän vastarannan tuntumassa lentäneet lokit eivät lähteneet lentämään toiselle puolen selkää, eikä myöskään noin 30 kalalokin parvi joka oli hakkuilla keskellä selkää Iso-Pyterin tuntumassa.

Nuori harmaalokki


Kalalokit olivat ruokavieraista ehkä kuvauksellisimpia, ne tanssivat veden pinnassa kuin merikeijut ikään, poimiessaan poppareita suoraan lennosta. Isompien lokkien oli laskeuduttava veteen saadakseen poppareita nokkaansa. Tällä kertaa ei tullut pikkukajavaa tai isolokkia, harvinaisemmista puhumattakaan, mutta chum vakuutti kyllä täysin! Ensi kerralla sitten vain pari kiloa chummia, kaksi muovipussillista poppareita ja läjä kalanperkeitä rannalle.

Ketterät kalalokit olivat kuvauksellisia


Suosittelen kokeilemaan! Etenkin laridisteille tämä voi olla hyvä tapaa jatkaa harrastusta avokaatopaikkojen sulkeutuessa lähivuosina. Kuka saa ensimmäisen rarilokin chum aterialle? ;)

Harakka uskaltautui ensimmäisenä kalanperkeille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti