perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kaksi upeaa tuntia Eldoradossa

Tämä kevät on ollut lintujen saapumisen kannalta outo. Äärimmäisen aikainen kevät toi tullessaan monta lajia äärimmäisen aikaisin, uusia saapumisennätyksiä tuli paljon, mutta osa lajeista saapuikin samoihin aikoihin kuin "normaaleina" keväinä. Kaikkia lajeja ei siis sää ohjaa muutolle, vaan todennäköisesti valon määrän lisääntyminen on laukaiseva tekijä muutolle lähtemiseen. Kylmät yöt kuitenkin pidättelivät monia muuttajia pitkään etelämpänä ja aivan viime aikoihin asti on maastossa retkeillessä tuntunut että lintuja on vielä suhteellisen vähän.

Mutta ei enää tänään! Lähdin retkelle hyvin nukutun yön, rauhassa luettujen sanomalehtien ja kunnon aamupalan jälkeen vasta puoli yhdentoista maissa. Suuntasin kohti Eldoradoa eli Linnasten peltoaukeita. Linnanen on etenkin kevätmuuton kannalta hyvällä paikalla, monet lajit kun eivät lähde ylittämään Vanajanselkää vaan kiertävät sen joko itä- tai länsipuolelta. Ja niin kävi tänäänkin. Ensimmäiset kurkiparvet sattuivat silmiini jo ohittaessani Sääksmäen kirkon ja seuraavat ottivat korkeutta kaarrellen Jylhänkärjen päällä. Noiden kurkiparvien myötä odotukset nousivatkin korkealle.

Eikä suotta! Linnasten aukealle päästyäni silmiin sattui heti seuraava parvi ja niitä riittikin sitten hyvän aikaa, yhteensä 17 parvea ja 389 yksilöä, ihan kelpo rysäys keväänä jolloin kurkia on tiputellut tänne tasaisesti jo viikkojen ajan enkä edes odotellut näkeväni kunnon kurkimuuttoa tänä keväänä. Kauaksihan tämä summa toki jää niistä tuhansien kurkien päiväsummista, mitä Hämeessä voi parhaimmillaan nähdä, mutta silti oikein mukava piristysruiske, varsinkin kun kurkien ääniä kuului taivaalta välillä tauotta kymmeniä minuutteja kun uusia parvia tuli yksi toisensa perään.

Kurkiparvi Eldoradon yllä

Ja kun samaan aikaan pellot ympärillä kuhisivat rastaita, kiuruja, niittykirvisiä, västäräkkejä, peippoja, kuoveja, hyyppiä, kyyhkyjä, lokkeja ynnä muita, ei välillä tiennyt mihin suuntaan olisi oikeasti pitänyt katsoa! Jostain putkahti hetkeksi näkyviin kaunis sinisuohaukka naaras hienosti myötävalossa pellon pinnassa parin sadan metrin päästä ohi, tuulihaukka tuli kuin tyhjästä sen kimppuun, ampuhaukka osui yhtäkkiä kiikareihin sen jahdatessa niittykirvisiä, Santinsuon päällä kisaili neljä kalasääskeä, Saarioisjärven ruskosuohaukkakin nousi välillä taivaalle. Kuin tyhjästä tuli myös Olkajoen rantapajujen latvaan yhtäkkiä lapinharakka, joka hävisi myös yhtä yllättäen eikä enää näyttäytynyt. Pikkutikka kimitti Linnasten kylän suunnalla, närhiä muutti korkealla suoraan koilliseen, jostain kuului kapustarinnan haikea vihellys...

Kuovin lentoonlähtö

Tämä kaikki siis noin kahdessa tunnissa, aika meni hujahtaen ja leppoisalla mielellä oli mukava suunnata kotia kohti. Saapa nähdä mitä ensi yö tuo tullessaan, lämmin yö edessä ja tuuli lounaasta, hyvältä vaikuttaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti